5. Koirat, kyyhkyt ja palkkiot

Kun oppimista alettiin mitata laboratoriossa, päähenkilöiksi valikoituivat koira, kissa ja kyyhkynen. Jakso avaa behaviorismin peruskäsitteet: ehdollisen refleksin, vaikutuksen lain (law of effect), operanttiehdollistumisen ja käyttäytymisen muovaamisen (shaping). Erityisen sitkeä on vaihteleva suhdeaikataulu (variable ratio schedule), jonka varaan peliautomaatti ja moni sovelluksen ilmoitus on rakennettu. Punnittavana myös yliperusteluvaikutus (overjustification effect).

Reitti kulkee Ivan Petrovitš Pavlovin Pietarin laboratoriosta noin vuodelta 1903 (Nobel 1904) Edward Thorndiken ongelmalaatikkokokeisiin (Animal Intelligence, 1898) ja B. F. Skinnerin operanttikammioon. Skinner kehitti opetuskoneen (The Science of Learning and the Art of Teaching, 1954) ja sota-aikana kyyhkysohjatun ohjuksen. Saman ajatuksen oli keksinyt jo Sidney Pressey 1920-luvulla. Yliperusteluvaikutuksesta on kiistelty 1970-luvulta lähtien, ja meta-analyysit ovat päätyneet vastakkaisiin tuloksiin. Lopussa: viisi käytännön ohjetta – muun muassa älä panttaa palautetta, aloita pienestä askeleesta, palkitse suunta äläkä lopputulosta, ja varo pelillistämästä työtä, jota ihmiset tekivät jo mielellään.

Kinkereiltä koodiin – 12-osainen sarja oppimisen historiasta. Käsikirjoitus ja juonto: Torsti Helenius. Jaksosivu, lähteet ja lisämateriaalit: koputus.fi