KAUKOPARTIOMIEHET OSA 3 – Todelliset miehet ja vaarallisimmat operaatiot | ErP 4:n salainen sota

Keitä Suomen legendaariset kaukopartiomiehet todella olivat, millaisia tehtäviä he suorittivat syvällä Neuvostoliiton selustassa ja mitä tapahtui, kun vuosia jatkunut salainen tiedustelusota päättyi syksyllä 1944?

Kaukopartiomiehet-sarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa jätämme kuvitteelliset esimerkit taakse ja siirrymme todellisiin ihmisiin, operaatioihin ja historiallisiin tapahtumiin.

Tässä jaksossa perehdymme Erillinen Pataljoona 4:n eli ErP 4:n toimintaan ja sen tunnettuihin kaukopartio-osastoihin. Vastaan tulevat nimet kuten Ilmari Honkanen, Mikko Pöllä, Into Kuismanen ja Paul Marttina sekä monet muut miehet, joiden tehtävät veivät heidät kauas rintamalinjojen taakse.

Aloitamme tunnetuista suomalaisista kaukopartioretkistä ja operaatioista. Yksi niistä vie meidät helmikuuhun 1942 ja Petrovskij Jamiin, jossa Ilmari Honkasen johtama suomalaisjoukko suoritti yhden suomalaisen kaukopartiohistorian tunnetuimmista iskuista vihollisen selustassa.

Samalla selvitämme, millaisia tehtäviä Osasto Marttinan ja Osasto Kuismasen kaltaiset yksiköt todella suorittivat ja kuinka Neuvostoliiton vastatoimet vaikeuttivat suomalaisten toimintaa sodan jatkuessa.

Kesällä 1944 tilanne muuttui ratkaisevasti.

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana suomalainen tiedustelu tarvitsi nopeasti tietoa vihollisen joukkojen liikkeistä. Tutustumme Matti-partioihin, joiden toimintaperiaate oli poikkeuksellinen: miesten oli mahdollista jäädä piiloon alueelle ja antaa etenevän rintaman kulkea heidän ohitseen, minkä jälkeen he olivat käytännössä puna-armeijan selustassa.

Sen jälkeen siirrymme yhteen koko jakson tärkeimmistä tapahtumista:

Operaatio Hokkiin.

Elokuussa 1944 käynnistetty Hokki oli poikkeuksellisen kunnianhimoinen operaatio, jonka johtoon määrättiin Petrovskij Jamista tunnettu Ilmari Honkanen. Perehdymme operaation tavoitteisiin, toteutukseen, ongelmiin ja siihen, miksi suuren kaukopartio-operaation pitäminen salassa osoittautui aivan erilaiseksi haasteeksi kuin pienen tiedusteluryhmän toiminta.

Mutta juuri silloin koko Suomen sota alkoi päättyä.

Syyskuussa 1944 aseet vaikenivat Suomen ja Neuvostoliiton välillä, vaikka osa suomalaisista kaukopartiomiehistä oli edelleen Neuvostoliiton selustassa. Mikko Pöllän johtama partio palasi vasta sodan jo päätyttyä.

Mitä tapahtui miehille, joiden koko sotilaallinen tehtävä oli perustunut toimintaan valtiossa, joka ei yhtäkkiä enää ollut Suomen vihollinen?

Jakson loppupuolella siirrymme kaukopartiotoiminnan jälkinäytökseen ja sodanjälkeisen Suomen epävarmoihin kuukausiin. Käsittelemme Operaatio Stella Polarista, suomalaisen tiedustelun tulevaisuutta, asekätkentää ja pelkoa siitä, että Neuvostoliitto saattaisi miehittää Suomen.

Lopuksi kysymme, mitä Erillinen Pataljoona 4:stä ja sen miehistä jäi jäljelle.

Olivatko kaukopartiomiehet todella maineensa veroisia? Kuinka suuri merkitys heidän keräämällään tiedolla oli? Ja missä kulkee todellisen sotahistorian ja vuosikymmenten aikana syntyneiden kaukopartiolegendojen välinen raja?

KAUKOPARTIOMIEHET OSA 3 – Todelliset miehet ja vaarallisimmat operaatiot päättää kolmiosaisen dokumentaarisen Kaukopartiomiehet-sarjan.

Jos et ole vielä kuunnellut aikaisempia osia, aloita ensimmäisestä jaksosta ja etene siitä toiseen osaan ennen tätä finaalia.

Tilaa Historian salaisuudet YouTubessa ja seuraa podcastia Spotifyssa, jos haluat lisää pitkiä dokumentaarisia jaksoja Suomen sotahistoriasta, salaisista operaatioista, tiedustelusta ja historian vähemmän tunnetuista tapahtumista.