Näin Länsi-Uusimaa onnistui sote-uudistuksessa

TERVEYDEN HINTA: Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus siirsi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Kolme ja puoli vuotta myöhemmin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn ja operatiivinen johtaja Matias Pälve kertovat, miten alue tasapainotti taloutensa, kun rahoituksesta puuttui yli 110 miljoonaa euroa, ja miten palveluita on samalla saatu parannettua. Keskustelussa käydään läpi tiedolla johtamista, uutta johtamisjärjestelmää, omalääkärimallia, Lunna-digialustaa, yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa sekä sote-uudistuksen tulevaisuuden näkymiä. Käytännönläheinen keskustelu siitä, mitä ison muutoksen toteuttaminen on vaatinut.

Aloita ilmainen 14 päivän kokeilu: www.asiastudio.fi. Asiastudio app on nyt ladattavissa App Storesta tai Google Playsta.

00:00 Intro

01:53 Suurimmat onnistumiset

02:47 Alueen koko

03:30 Suurimmat yllätykset

05:00 Erilaiset mittarit ja kulttuurit eri kunnissa

05:46 Mittareiden merkitys ja asiakastyytyväisyyden mittaaminen

07:04 Uudistus kansalaisen näkökulmasta

07:19 Asukkaiden prioriteetit

08:00 Palveluiden saatavuuden nykytila ja Lunna-digialusta

08:52 Kahden viikon hoitotakuu ja tavoitetaso

09:00 Digiloikka ja julkisen sektorin teknologinen jälkeenjääneisyys

09:26 Hallinnon määrä ja lähipalveluiden säilyminen

10:27 Palveluverkon arviointi ja lähipalvelu Lunnan kautta

11:53 Palvelut vieraskielisille ja tekoälykäännökset

13:12 Uudistuksen suurin ongelma

14:24 Luottamuksen romahdus terveydenhuoltoon kyselyissä

14:50 Hoidon jatkuvuus ja yksittäisiin käynteihin perustuvan mallin ongelmat

15:38 Omalääkärimalli ja lupaus vuoteen 2030 mennessä

16:23 Mitä omalääkäri tarkoittaa ja lääkärin pysyvyyden merkitys

18:26 Keinot lääkärin sitouttamiseen ja ammatinharjoittajamalli

19:42 Yrittäjyyteen liittyvä vapaus ja autonomia

19:56 Rekrytointi ja alueen vetovoima

20:32 Vetovoiman muutos: vuokralääkäreistä haluttuun työpaikkaan

22:26 Tyytyväinen henkilöstö palvelun takaajana ja johtaminen

22:53 Talous

23:17 Miksi rahoitus ei vastannut menoja ja 110 miljoonan aukko

24:22 Aukon suuruus henkilöstömääränä ja tilanteen vakavuus

25:03 Kohdennetut toimet ja uusi johtamisjärjestelmä juustohöylän sijaan

25:48 Yksityisen sektorin mallien hyödyntäminen

25:59 Toimenpidekohtainen budjetointi ja läpinäkyvyys

27:15 Idean tausta pörssiyhtiöistä ja johtamisjärjestelmän rakentaminen

27:52 Johtamisjärjestelmän luomiseen kulunut aika ja 17 organisaation fuusio

29:13 Ensimmäisen vuoden alijäämä ja käänne vuonna 2024

30:11 Vuosibudjetti, rahoituksen kasvu ja väestörakenteen haasteet

31:34 Alueiden erilaisuus ja positiivinen tulos

32:18 Länsi-Uusimaa Suomena pienoiskoossa ja kahdenlainen strategia

32:55 Etäisyydet ja palveluiden siirtyminen kauemmas

33:24 Teknologian ja tekoälyn rooli palvelussa ja kustannustehokkuudessa

34:11 Lunna-alustan käyttöönotto ja käyttäjämäärät

35:00 Puheluiden väheneminen ja saavutettavuuden muutos

36:00 Lunnan tulevaisuus

37:06 Asukkaiden spontaani positiivinen palaute

37:50 Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta ja tietojärjestelmät

38:15 Potilastietojärjestelmien yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi

38:29 Hyvinvointialueiden keskinäinen oppiminen

40:15 Foorumit ja tiedon käytäntöön vieminen

40:41 Kansainväliset esimerkit ja valmiiden mallien hyödyntäminen

41:48 Alueiden erilaiset historiat ja start-up-rooli

42:10 Mitä on opittu muilta alueilta, esimerkkinä Kanta-Häme

42:55 Tulevaisuus ja parlamentaarinen sote-työryhmä

43:21 Rahoituslaki ja keskustelun suuntaaminen palveluihin

44:55 Hyvinvointialueiden määrä ja rakenteelliset vaihtoehdot

46:30 Uudenmaan mallin toimivuus ja kritiikin arviointi

47:15 Vertailu Norjan ja Ruotsin malleihin

48:01 Erikoissairaanhoidon keskittäminen ja perustason vahvistaminen

51:32 Erot sosiaali- ja terveyspuolen hankinnoissa

52:19 Palveluiden järjestämisen historia kunnissa

52:49 Poliittinen ohjaus ja viranhaltijoiden rooli

53:52 Yhteenveto ja ylpeyden aiheet

54:37 Loppusanat