Kenelle sinä oikein laittaudut?

Tässä jaksossa puhumme hetkestä, jolloin oman ulkonäön suorittaminen alkaa väsyttää. Milloin lakkaamme miettimästä, miltä näytämme muiden silmissä ja onko se iän tuomaa itsevarmuutta vai yksinkertaisesti sitä, ettei enää jaksa kiinnostaa?

Puhumme myös keski-ikäisen naisen näkymättömyydestä ja sen yllättävästä kääntöpuolesta. Voiko siinä, ettei enää koe olevansa jatkuvasti muiden katseen alla, olla jotain todella vapauttavaa?

Ja vaikka muiden mielipiteillä olisi vähemmän väliä, haluammeko silti olla kauniita, seksikkäitä ja huomattuja? Missä kulkee itsestä huolehtimisen ja muille kelpaamisen raja?